Aino Lipsanen on helsinkiläinen retkeilijä, luonnonystävä, partiolainen, projektipäällikkö – ja ensiapukoulutettu. Aino on osallistunut ensimmäiseen SPR ensiapukoulutukseen 16-vuotiaana ja on siitä asti ylläpitänyt ensiaputaitojaan.
Ensiapubarometrin mukaan vain pieni prosentti suomalaisista on ensiapukoulutettuja ja suurin osa käy koulutuksen työpaikan kautta. Ensiaputaidot ja varautuminen ovat olleet jo pitkään Ainolle tärkeitä asioita, ja hän on ottanut niistä itse vastuuta. Kysyimme, mitä ensiapukoulutus, varautuminen ja vastuunotto turvallisuudesta hänelle tarkoittavat.
Miten ja miksi innostuit ensiaputaitojen oppimisesta?
Olen harjoitellut ensiaputaitoja ensimmäisen kerran partiossa 7-vuotiaana, ja siitä saakka ensiapuosaaminen on kulkenut tavalla tai toisella elämässä mukana. Lapsena ymmärsin, että ensiaputaidoille voi tulla tarvetta elämässä tosi monenlaisissa tilanteissa, ja minusta tuntui sudenpentuna hienolta tietää, mitä eri tilanteissa kannattaa tehdä. Onhan partiolaisen tunnus “Ole valmis”! Ensimmäisen SPR ensiapukurssin kävin partion kautta 16-vuotiaana. Siitä asti olen käynyt erilaisia koulutuksia: kaksi kertaa SPR Ensiapukurssi EA 1®, kerran SPR Ensiapukurssi EA 2® ja nyt viimeisimpänä SPR Hätäensiapukurssi 8 t®.
Toivoisin että ihmiset näkisivät ensiapukoulutuksen panostuksena ei vain omaan turvallisuuteensa, vaan myös yhteisöjensä ja laajemmin yhteiskunnan turvallisuuteen.
Olen aina valinnut SPR ensiapukurssin, koska tiedän että ne ovat laadukkaita ja Suomessa laajasti tunnustettuja. Nuorempana kävin kursseja partion kautta, mutta nyt aikuisena olen käynyt koulutukset omakustanteisesti ja omalla ajallani. Olen ehkä vähän ensiapunörtti: otin jopa töistä lomaa, jotta pääsin käymään EA 2® -koulutuksen. Toivoisin että ihmiset näkisivät ensiapukoulutuksen panostuksena ei vain omaan turvallisuuteensa, vaan myös yhteisöjensä ja laajemmin yhteiskunnan turvallisuuteen.
Harrastan retkeilyä erämaa-alueilla, joten ensiaputaidot tuovat minulle turvaa etenkin näissä ympäristöissä. Ensiapua vaativia tilanteita voi toki yhtä lailla tulla eteen ihan vain kotonakin tai esimerkiksi mökillä.
Olet osallistunut SPR ensiapukursseille, mitä sinulle on jäänyt päällimmäisenä mieleen?
Punaisen Ristin koulutuksissa on ollut aina todella antoisaa se, että kouluttajat ovat hätäensiavun ammattilaisia, joilla on paljon omakohtaista kokemusta ja esimerkkejä. He tietävät miten tilanteet kehittyvät ja millainen toiminta on tärkeää.
Olen aina valinnut SPR ensiapukurssin, koska tiedän että ne ovat laadukkaita ja Suomessa laajasti tunnustettuja.
Olen saanut heiltä myös hyviä vinkkejä juuri retkeilyä varten, esimerkiksi ensiapulaukun sisällön hiomiseen. Lisäsin esimerkiksi kurssilla saamani vinkin jälkeen ensiapulaukkuuni aspiriinia, jota annetaan ensiapuna rintakipukohtaukseen. Vaikka omassa porukassani ei olla iän puolesta riskiryhmässä, siitä voi olla hyötyä jollekin toiselle vaeltajalle.
Olet käynyt koulutuksia usean kerran. Miksi taitojen kertaaminen kannattaa mielestäsi?
Ensiaputaidot ovat kansalaistaitoja, jotka jokaisella pitäisi olla hallussa. Arjessa voi käydä mitä vain yllättävää, ja myös vakavampiin häiriö- ja kriisitilanteisiin on ihan fiksua jokaisen varautua. Minusta taitojen säännöllinen kertaus on tärkeää, koska asiat unohtuvat ja taidot ruostuvat. Mitä enemmän on harjoittelut, sitä helpompi on toimia, jos jotain kamalaa tapahtuu. Vaikka painelu-puhalluselvytyksessä ja Heimlichin otteessa lihasmuistista on hyötyä, ettei hätätilanteessa ole vain epämääräisen mielikuvan tai muistin varassa. Hätätilanteessa aika ratkaisee, joten nopea toimiminen voi säästää henkiä.
Laajapohjainen ensiapuosaaminen parantaa yhteiskunnan turvallisuutta, ja ajattelen että omasta ensiapuosaamista huolen pitäminen on myös lähimmäisistä välittämistä. Minäkin olen useamman kerran soittanut ambulanssin tuntemattomalle ihmiselle. Olenkin kannustanut myös kavereitani ensiapukursseille.
SPR ensiapukoulutus on osa Suomen varautumisen kokonaisuutta. Mitä varautuminen tarkoittaa sinulle?
Sitä, että kantaa huolen ja vastuun omasta perusturvallisuudesta, jotta pärjää, jos tulee jokin poikkeustilanne. Se voi tulla vastaan esimerkiksi mökillä, kun apu ei ole lähellä. Jokaisen olisi hyvä olla varautunut pärjäämään erilaisissa häiriötilanteissa vähintään 72 tuntia.
Erämaa-alueilla retkeily on minulle lähellä sydäntä. Siellä yhteydet ovat huonot ja infran pariin on toisinaan useamman päivän matka. Omaa turvallisuuden tunnettani lisää se, että olen harjoitellut ensiapua, varautunut erilaisiin tilanteisiin ja minulla on järkevät varusteet ja tarvikkeet mukana. Ennen kaikkea varautuminen ja ensiaputaidot tarkoittavat minulle mielenrauhaa.