Kuvittele tilanne, jossa olet syömässä ystäväsi kanssa ravintolassa ja yhtäkkiä kesken miellyttävän illan ystäväsi kasvot alkavat punottaa, kasvot turpoavat, hän alkaa yskiä ja pyrkii poistumaan yhteisestä pöydästä kertomatta sinulle syytä. Miten toimisit?
Jäisitkö nauttimaan herkullisesta ruoasta ja odottamaan ystävän paluuta vai heräisikö mielessäsi epäilys, että kyseessä voi olla jotain vakavaa, esimerkiksi anafylaksia ja tilanne voi olla ystävällesi hengenvaarallinen? Osaisitko ja ennen kaikkea, uskaltaisitko toimia anafylaksiatilanteessa?
Ensiapukouluttajat ovat tärkeässä roolissa anafylaksian ensiavun opettajina.
Anafylaksia on hengenvaarallinen allerginen yleisreaktio
Anafylaksia on allergian vakavin muoto. Se on potentiaalisesti hengenvaarallinen allerginen yleisreaktio, jossa oireita on kahdessa tai useammassa elinryhmässä. Terveydenhuollon yksiköissä niihin osataan varautua ja anafylaksiatilanteiden ensiapua treenataan säännöllisesti. Iso osa anafylaksioista tapahtuu kuitenkin jossain muualla kuin terveydenhuollossa. Siksi maallikonkin on osattava toimia usein yllättäen eteen tulevissa tilanteissa.
Anafylaksiat yleistyvät
Toukokuussa 2025 julkaistiin väitöskirjatutkimus1, jonka mukaan lasten vaikeat allergiset reaktiot ovat lisääntyneet Suomessa. Kyseisessä tutkimuksessa ilmeni, että Suomessa anafylaksioiden määrä kaksinkertaistui vuosina 2012–2020.
Erityisesti pähkinä- ja maapähkinäallergiat ja niiden aiheuttamat anafylaksiat lisääntyvät kovaa vauhtia. Joissain medioissa2 on viime vuosina puhuttu jopa cashew-anafylaksiaepidemioista. On entistä todennäköisempää, että kuka tahansa voi joutua tilanteisiin, joissa tarvitaan anafylaksian hoidon ensiaputaitoa.
Anafylaksiassa oireita esiintyy vähintään kahdessa elinryhmässä
Palataan alussa kuvailtuun tilanteeseen. Miten nopeasti tunnistaisit, että kyseessä mahdollisesti on anafylaksia? Sitä ei ole aina helppo tunnistaa. Suurimmassa osassa, noin 80 % tapauksista, oireet alkavat iholta ja etenevät sitten muihin elinryhmiin. On hyvä muistaa, että anafylaksia voi alkaa myös epätyypillisemmin, esimerkiksi suolisto- tai keuhko-oireilla.
On entistä todennäköisempää, että kuka tahansa voi joutua tilanteisiin, joissa tarvitaan anafylaksian hoidon ensiaputaitoa.
Anafylaksiaoireet alkavat nopeasti, yleensä 10-30 minuutin kuluttua allergeenialtistuksesta ja etenevät lumivyöryn lailla. Mitä nopeammin oireet alkavat, sitä vaikeammasta reaktiosta on kyse. Oireet voivat edetessään aiheuttaa verenpaineen romahtamisen, tajuttomuuden ja pahimmillaan menehtymisen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa oireiden vyöry saadaan pysäytettyä, sitä vähemmillä vahingoilla selvitään. Uskalla siis toimia nopeasti!
Adrenaliinia ei kannata pelätä
Anafylaksian ensisijainen ensiapu on adrenaliini ja toistaiseksi helppokäyttöinen, pistettävä adrenaliinikynä on ainoa adrenaliinimuoto, jota kuka tahansa voi käyttää anafylaksiatilanteissa. Pistettäviin lääkkeisiin liittyy paljon pelkoja ja erityisesti adrenaliini tuntuu pelottavan monia. Anafylaksian hoitoon käytetyt adrenaliiniannokset3 ovat kuitenkin pieniä ja niiden mahdolliset haitat ovat hyvin lieviä ja nopeasti ohimeneviä.
Miten anafylaksiatilanteissa sitten tulisi toimia?
Kuvitteellisessa tilanteessamme olet nyt päätynyt siihen päätelmään, että ystäväsi on saanut anafylaksian ja päätät toimia. Hienoa! Hakeudut ystäväsi luokse ja kysyt häneltä, onko hänellä adrenaliinikynää. Hän vastaa myöntävästi ja kertoo missä sitä säilyttää.
Ystäväsi on jo melko huonovointinen eikä pysty itse käyttämään adrenaliinikynää, joten hän pyytää, että pistät adrenaliinikynän hänen reiteensä. Koet olosi vähän epävarmaksi, joten päätät soittaa hätäkeskukseen. Hätäkeskuksesta kehotetaan pistämään adrenaliini mahdollisimman pikaisesti ja luvataan lähettää apua paikalle.
Mitä varhaisemmassa vaiheessa oireiden vyöry saadaan pysäytettyä, sitä vähemmillä vahingoilla selvitään.
Haet adrenaliinikynän ja kertaat ohjeet nopeasti kynän kyljestä. Puhelinyhteys on koko ajan auki hätäkeskukseen. Tiedät, että sinun ei tarvitse riisua ystäväsi vaatteita vaan hän istuu lattialla, kun otat kynän kotelosta ulos, otat sen nyrkkiotteeseen (korkkipää peukalon puolella, neulapää pikkurillin puolella), poistat korkin ja painat kynän neulapään napakasti ystäväsi reiden etusyrjää vasten 10 sekunnin ajaksi. Tämän jälkeen nostat kynän pois ja hierot vielä 10 sekunnin ajan pistopaikkaa.
Toteat puoliääneen itsellesi, että ennakkoluuloistasi huolimatta adrenaliinikynän käyttö oli yksinkertaista. Helpotukseksi huomaat ystäväsi voinnin kohenevan nopeasti ja hätäkeskuksestakin kerrotaan, että ensihoito on tulossa minuutin sisällä ravintolaan.
Anafylaksiatilanne etenee nopeasti
Koko tapahtumasarjaan on kulunut aikaa alle kymmenen minuuttia. Ensihoito ottaa tilanteen haltuunsa ja ystäväsi matkaa päivystykseen seurantaan. Vaikka teidän hauska iltanne loppui lyhyeen niin mieltäsi lämmittää tieto siitä, että nopealla toiminnalla ystäväsi anafylaksia saatiin taltutettua nopeasti ja mitään pysyvää vahinkoa hänen terveydelleen ei onneksi päässyt tapahtumaan.
Sinä jäät ravintolalle selvittelemään sitä, miten ystäväsi ruokaan päätyikään maapähkinää, vaikka ruokia tilattaessa hän erityisesti painotti sitä, että on vakavasti allerginen maapähkinälle ja sitä tulisi välttää ehdottomasti. Jo pienikin murunen voi aiheuttaa vakavan reaktion. Kerrot ravintolalle, että teette ystävän kanssa Ilppa-ilmoituksen4 tapahtuneesta.
Tilanne olisi voinut edetä myös toisin
Ystäväsi kohdalla tilanne päättyi onneksi hyvin mutta on hyvä tiedostaa, että anafylaksiat aiheuttavat anafylaksiakuolemia myös Suomessa. Kuolemaan johtaneissa tilanteissa taustalla on usein muitakin terveyshaasteita, mutta tilannetta vaikeuttavia tekijöitä on myös muita; pelätään adrenaliinia tai piikkejä, ei uskalleta syytä tai toisesta pistää adrenaliinia tai luullaan, että pistämiseen tarvitaan terveydenhuollon koulutus.
Liian usein ei tunnisteta anafylaksian ensioireita tai jäädään odottamaan turhan pitkäksi aikaa, että ne kuin ihmeen kaupalla helpottaisivat. Siitäkin huolimatta, että sekä kotimaiset että kansainväliset lähteet5 suosittelevat nopeaa reagointia eli adrenaliinin pistämistä heti kun epäilys anafylaksiasta herää.
Tiedä miten toimia, tutustu adrenaliinikynän käyttöön harjoituskynän avulla!
Tutkimusten6 mukaan hätätilanteissa potilas tai lähipiiri eivät välttämättä osaa käyttää adrenaliinikynää oikein, vaikka siihen olisi annettu ohjeistusta. Yllättävässä ja pelottavassa tilanteessa kerran läpikäyty oppi voi kadota mielestä ja pelko ja paniikki vaikeuttaa toimimista. Siksi anafylaksiatilanteiden ensiapua on harjoiteltava säännöllisesti.
Liian usein ei tunnisteta anafylaksian ensioireita tai jäädään odottamaan turhan pitkäksi aikaa, että ne kuin ihmeen kaupalla helpottaisivat.
Adrenaliinikynän käyttöä voi treenata helposti neulattomalla harjoituskynällä. Harjoituskyniä on saatavilla joko apteekista ostamalla (Epipen) tai Jextin maahantuojan sivuilta7 tilaamalla. Harjoituskyniä voi käyttää lukemattomia kertoja ja sen käyttöä voi harjoitella sekä itselle että toiselle. Harjoituskynän avulla pistämisen pelko toivottavasti hälvenee ja maallikkokin ymmärtää, että kyseessä on helppo ja yksinkertainen väline, jolla voi kuitenkin pelastaa hätätilanteessa ihmishengen. Kuka vaan voi anafylaksian ensiaputilanteessa antaa adrenaliinipistoksen.
Ensiapukouluttajat tärkeässä roolissa anafylaksian ensiavun opettajina
Ensiaputaidot ja ensiavun antaminen henkeä uhkaavissa tilanteissa on kansalaisvelvollisuus. Jotta yhä useampi oppii ensiaputaitoja, tarvitaan ensiapukouluttajia. Anafylaksioiden lisääntyessä perusensiaputaitoihin kuuluu tietää, miten toimitaan anafylaksiatilanteissa ja ymmärtää, että kuka vaan voi hätätilanteessa pistää allergiselle tarvittaessa adrenaliinia adrenaliinikynällä. Tehtäväsarkaa riittää, jotta anafylaksiatietoisuutta saataisiin lisättyä.
Anafylaksian kohdalla myyttien murtamiselle ja kouluttamiselle on tarvetta. Toimimalla yhdessä voimme varmistaa, että tulevaisuudessa kuolemaan johtavia anafylaksioita olisi entistä vähemmän!
Kirjoittaja on Katariina Ijäs, joka työskentelee Allergia-, iho- ja astmaliitossa asiantuntijana ja kuulee vuosittain kymmeniä tarinoita anafylaksian saaneista ja haluaa, että tulevaisuudessa yhä useampi osaa anafylaksian ensiavun.
Lue lisää anafylaksiasta Allergia-, iho- ja astmaliiton nettisivuilta.
Tekstissä viitatut lähteet:
1. Saarimäki, Kivistö, Ojaniemi, Sintonen, Huhtala, Protudjer, Ekström, Kull ja Karjalainen.(2025, Generic Health-Related Quality of Life of Children With Severe Peanut or Tree Nut Allergy. Acta Paediatr, 114: 1660-1667. https://doi.org/10.1111/apa.70016
2. Mäkelä, Röntynen. Cashewpähkinäallergia – uusi lastentauti. Suom Lääkäril 2024;79:e38628, www.laakarilehti.fi/e38628
3. Toikkanen. Anafylaksiat lisääntyvät – hoidon viiveestä on tutkimusnäyttöä. Suom Lääkäril 2024;79:e39786, www.laakarilehti.fi/e39786
4. Ruoka-allergia (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025
5. ilppa -Ympäristöterveydenhuollon sähköinen ilmoituspalvelu. https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/verkkoasiointi/ilppa–ymparistoterveydenhuollon-sahkoinen-ilmoituspalvelu/
6. Fleming, Clark, Camargo, Rudders. Early treatment of food-induced anaphylaxis with epinephrine is associated with a lower risk of hospitalization. J Allergy Clin Immunol Pract. 2015 Jan-Feb;3(1):57-62. doi: 10.1016/j.jaip.2014.07.004. Epub 2014 Sep 8. PMID: 25577619.
7. Mandelin, Mäkelä, Kauppi. 2025. Onko anafylaksian hoito muuttunut?
8. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2025;141(3):189-91
9. Kivistö. Anafylaksia – haaste potilaalle, perheelle ja kliinikolle. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2020;136(8):845-7
10. https://www.infoaai.com/fi/public.php